?

Log in

No account? Create an account
lstipakov's Journal
 
[Most Recent Entries] [Calendar View] [Friends]

Below are the 20 most recent journal entries recorded in lstipakov's LiveJournal:

[ << Previous 20 ]
Tuesday, November 29th, 2016
8:19 pm
Poliittiset näkemykseni


Olen ehdolla Oulun kunnallisvaaleissa. Tässä ovat minun yleiset poliittiset näkemykseni UKK-muodossa.

Kerro itsestäsi

Olen 32-vuotias ohjelmistosuunnittelija, kotoisin Pietarista, Venäjältä. Kun minusta tuli ekaluokkalainen vuonna 1991, Neuvostoliitto hajosi ja muuttui Venäjäksi. Koulun jälkeen pääsin yliopistoon ja valmistuin tekniikan kandidaatiksi. Muutin Suomeen vuonna 2009, sain kansalaisuuden vuonna 2014. Harrastuksiini kuuluvat lukeminen, juoksu, hiihto, salibandy, avoimen lähdekoodin ohjelmointi ja yhdessäolo perheeni kanssa, johon kuuluvat vaimo ja pieni poikamme.

Mitä teet työksi?

Olen ollut töissä IT-alalla vuodesta 2003 erilaisissa rooleissa, peruskoodaarista tiimipäällikköön. Vuonna 2008 perustin Pietarissa yhteistyökumppaneiden kanssa kasvuyrityksen. Yrittäjyyskokeiluni auttoi saamaan työpaikan Suomesta. Tällä hetkellä työskentelen ohjelmistosuunnittelijana Suomen johtavassa kyberturvallisuusfirmassa.

Mikä sai sinut kiinnostumaan politiikasta?

Kaksi asiaa - Ukrainan kriisi ja Perussuomalaiset.

Olin, kuten nyt on tapa sanoa, “putinisti” vuoteen 2014 saakka. Ukrainan kriisi oli minulle tavallaan “herätys”. Oli vaikea ymmärtää, miten koko kansalle ja maailmalle voi valehdella päin naamaa ja perättömästi väittää, että Kiovassa on “fasistinen juntta” ja venäjänkieliseen väestöön kohdistuu “uhka”. Itä-Ukrainan sodasta on tullut vuotava haava, joka vaikuttaa kahden slaavilaisen kansan väleihin vuosia.

Silloin tajusin, että kansalaiset maksavat poliitikkojen tekemistä virheistä omalla hyvinvoinnillaan, terveydellään ja pahimmassa tapauksessa myös hengellään.

Ja miksi Perussuomalaiset?

Venäjältä tulleena minua ihmetytti, minkä takia Suomi ottaa vastaan elätettäväksi ihmisiä eri maista. Onko Suomella ollut siirtokuntia? Onko Suomi osallistunut orjakauppaan? Onko Suomi pommittanut Irakia ja aiheuttanut loputonta kärsimystä? Ei, ei ja ei. Olen sitä mieltä, että turvapaikanhakijoiden vastaanotto Suomeen ei ole kaikista tehokkain tapa käyttää rahojamme ihmisten auttamiseksi ja emmekä näin edes auta oikeasti hädässä olevia ihmisiä. Lähi-idän ja Suomen välissä on paljon turvallisia maita - miksi mikään muu välimaa ei kelvannut, jos oltiin pakenemassa sodasta? Paljon tehokkaampaa on auttaa paikan päällä. Sen lisäksi turvapaikanhakijoiden tulon vuoksi sisäinen turvallisuustilanne on valitettavasti huonontunut.

Vain Perussuomalaiset uskaltavat sanoa ongelman äänen.

Eikö persut ole maahanmuuttovastaisia ja rasisteja?

Olen itse kuullut sellaisia väitteitä aika paljon. Valitettavasti media ei aina uutisoi perussuomalaisista objektiivisesti ja puolueettomasti ja täten ruokkii ennakkoluuloja. Seuratessani PS-politiikkaa sisältäpäin voin todeta, että eivät PS-Nuoret eivätkä Perussuomalaiset ole missään nimessä maahanmuuttovastaisia eikä rasisteja. Olen ylpeä siitä, että meidän jäsenkuntaamme kuuluu isänmaallisia ihmisiä monista eri maista ja taustoista, muun muassa afrikkalaistaustaisia ja arabitaustaisia. Meitä kaikkia yhdistää rakkaus Suomea kohtaan ja halu ylläpitää ja parantaa tätä hienoa yhteiskuntaamme. Ja se, että allekirjoittanut venäläistaustainen on ehdolla kunnallisvaaleista perussuomalaisten listalla, puhuu itsestäänselvää kieltä.

Onko maahanmuutto ainoa syy, miksi olet Perussuomalaisen?

Maahanmuutto on tärkeä, mutta ei ainoa syy. Kriittinen suhtautuminen EU:hun, kielivapaus, uskottava oma puolustus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansallismielisyys - myös nämä asiat ovat minulle tärkeitä.

Kansallismielisyys?

Vaikka en ole tässä maassa syntynyt, pidän itseäni suomalaisena. Suomi on hieno maa ja se ei johdu luonnonvaroista, säästä tai hyvistä rauhantahtoisista naapurimaista. Pikemminkin se johtuu suomalaisesta kulttuurista, johon kuuluu rehellisyys, kova työnteko, sisu ja huolehtiminen kaikista yhteiskunnan jäsenistä. Minä en halua, että Suomesta tulee Venäjä tai joku Afrikan tai Lähi-idän maa. Suomalainen kulttuuri on säilytettävä - se on sekä suomalaisten että tänne tulevien maahanmuuttajien intressissä.

Suomalaisuus ei rajoitu geeneihin. Suomalaiseksi voi tulla syntyperästä riippumatta. Jokainen, joka asuu Suomessa, puhuu suomea, kunnioittaa Suomen lakeja, tapoja ja kokee olevansa suomalainen, on suomalainen.

Mikä vika EU:ssa on?

Vika on siinä, että EU kehittyy liittovaltioksi, jossa Suomella ei ole riittävästi valtaa puolustaa omia intressejä. Suomessa asuu 5.4 miljoona asukasta, Saksassa, Ranskassa ja muissa maissa kymmeniä miljoonia. Meillä on vain 13 edustajaa EU-parlamentissa, jonka koko on yhteensä 751. Käytäntö on osoittanut, että siellä tehdyt päätökset ovat usein Suomen etujen vastaisia, kuten esimerkiksi lainojen antaminen Kreikalle (käytännössä pelastettiin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja), asedirektiivi tai pakotekierre Venäjän kanssa.

Sen lisäksi euroon kuuluminen on minusta virhe. Emme nyt pysty devalvoimaan omaa valuuttansa auttaksemme vientiä tai stimuloidaksemme kysyntää paikallisiin tavaroihiin.

Mitä mieltä olet Putinista?

Minusta Putinin ensimmäinen ja toinen kausi olivat suhteellisesti OK - hyvinvointi kasvoi hyvällä vauhdilla, välit lännen ja Ukrainan kanssa oli hyvät ja viimeaikaista kiihkonationalismia ja puheista “kansanpettureista” ei ollut näkyvissä poliittisessa ilmapiirissä. Putinin olisi pitänyt lähteä vallasta pois vaikka jonkin yhtiön lautakunnalle, kiertää maailmaa ja pitää puheita siitä, miten hän on onnistunut kääntämään Venäjä-laivan parempaan suuntaan. Mutta kun on toisin kävi.

Huomaan, että olen suomalainen ja presidenttini on Sauli Niinistö eikä Putin. Niinistö hoitaa hommansa mainiosti.

Ajatko siis venäläisten intressejä?

Ensiksi käyttäisin termiä “venäläistaustaisia” tai “venäläiskielisiä”. Toiseksi - ajan vain yhden eturyhmän intressiä. Tämä ryhmä on Suomen kansa, johon saattaa kuulua - yllätys - myös venäjänkielisiä. Tämä tausta ei missään nimessä tee meistä vähemmän isänmaallisia. Haluan siteerata Keith Armstrongin sanoja:

“Aina kun joku humalainen tulee haukkumaan, eikä hyväksy minua suomalaiseksi, sanon että hän on saattanut olla vahinko, josta on tullut suomalainen jossain auton takapenkillä baari-illan jälkeen. Minä olen tehnyt valintani itse ja päättänyt olla suomalainen.”

Miksi sinua pitäisi äänestää?

Olen rehellinen, itsenäisesti ja kriittisesti ajatteleva nuori poliitikko. Osaan tuoda esille vaikeita kysymyksiä. Katson edukseni ulkomaalaistaustani, koska sen myötä pystyn näkemään asioita myös toisesta näkökulmasta. Tykkään oppia uusia asioita ja ottaa haasteita vastaan.
Tuesday, June 9th, 2015
8:21 pm
Pohdintaa elintasopakolaisuudesta ja Venäjästä
Koen itseni jossain määrin elintasopakolaiseksi. Vaikka muutin tänne työn perässä, ykkössyy oli halu elää lännessä, jossa tavallisen insinöörin elintaso on huomattavasti korkeampi kuin Venäjällä. Halusin muuttaa maahan, jossa lapset voivat liikkua turvallisesti ulkona illalla, jossa luotetaan poliisiin. Halusin muuttaa maahan, jossa verot kerätään yhteiskunnan hyväksi ja jossa pidetään huolta vanhuksista ja vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneista.


Olen hyvin tietoinen, että voitin arvonnasta. Työntekijöiden palkkaaminen ETA-ulkopuolella olevista maista on melko työlästä ja toivottavasti minun palkkaamiseni oli silloiselle työnantajalleni talouden kannalta oikea päätös. Olen myös hyvin tietoinen, että nautin yhteiskunnan eduista, vaikka en minä (eivätkä vanhempani) ole tätä yhteiskuntaa rakentanut, joten pyrin elämään näin, jotta minun muuttamiseni tänne olisi kannattavaa myös yhteiskunnan kannalta. Pyrin antamaan takaisin enemmän kuin saan. Luulen onnistuneeni kohtalaisesti siinä – olen ollut töissa toisesta päivästä maahantusta lähtien (eli viimeiset viisi ja puoli vuotta) ja kuukausittain maksan yli tuhat euroa veroja. Ottaen huomioon se, ettei Suomi ole maksanut minun koulutuksestani ja kasvatuksestani, yhtälö näyttää tyydyttävältä.


Ainakin omasta tulevaisuudestani minulla ei ole enää huolta.


Kuitenkin Venäjälle jäi sukulaisia ja ystäviä. Ja minulla on tietenkin huoli heidän ja ylipäätään Venäjän hyvinvoinnista. Onpa se päivänselvä, että vakaa ja vauras Venäjä on Suomelle paras naapuri. Venäjällä on paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, matkailun kannalta maa on tosi mielenkiintoinen kohde. Jopa nykyisessä tilanteessa yli 170 tuhatta suomalaista kävi Venäjällä (tammi-maaliskuussa 2015), se on hieno uutinen. Toivottavasti väkeä tulisi enemmänkin.


Olen ollut Putinin kannattaja vuoteen 2014 asti. Talous kasvoi, elintaso nousi, kansa vaurastui. Kuitenkin Ukrainan tapahtumat (varsinkin Itä-Ukrainan kauhu) pakottivat muuttumaan kantani. Ukraina ei halunnut liittää Euraasian unioniin ja rangaistuksena sai Venäjän ylläpitämän sisällissodan. Ja Venäjän johdon valehtelu päin naamaa – se on käsittämätöntä. Jos valtion johtaja, kaikesta vastuussa oleva taho valehtelee, minkälaisen kuvan venäläisistä se antaa muille?


Olen nyt vahvasti sitä mieltä, että nykyinen politiikka ei vasta Venäjän kansan etuja ja myös vahingoittaa muita. En tiedä, olenko itse Venäjän patriootti tai ei - loikkasin länteen ja koen itseni Suomen patrioottina ja Suomen olevan kotimaani. Tahdon kuitenkin Venäjälle vain hyvää. Valitettavasti Venäjällä ymmärretään patriotismi väärin. Siellä patriotismi tarkoittaa valtion politiikan tukemista. Jos et tue Putinia, olet viides kolonna tai kansan petturi. Miksi käytettiin yli 50 miljardia olympialaisiin Venäjän maineen nostamiseksi ja sitten tuhottiin kaikki saavutukset? Missä on logiikka? Miksi liitettiin Krim, onko Venäjällä ylimääräistä rahaa? Onko kotona kaikki ongelmat jo hoidettu ja on varaa nostaa krimiläisten elintasoa? Ukraina on luovuttanut Venäjälle ydinaseita ja Venäjä on sitoutunut kunnioittamaan sen rajojen koskemattomuutta. Miksi Venäjä on rikkonut sen sopimuksen? Miten Venäjään voi nyt luottaa?


Länsimaat ovat asettaneet pakotteita Venäjää vastaan, koska ne eivät voi hyväksyä sen toimia ja eivätkä muut keinot näytä järkevältä. Pakotteista on haittaa sekä Venäjälle että Euroopalle. Suomen kannalta tilanne vaikuttaa pahalta - Valio on esimerkki. Turistien määrä on laskenut, ne tuovat tänne vähemmän rahaa. Venäjän taloustilanne on kiistattoman huono. Tässä kohdassa en ymmärrä joidenkin Suomen poliitikoiden riemua. Mitä hyvää Suomelle seuraa siitä, että Venäjän talous on alijäämäinen? Ei minusta yhtään mitään, vaan päinvastoin. Vai elävätkö jotkut periaatteella että ”Ei se, että oma lehmä on kuollut, vaan se, kun naapurin on vielä elossa”?


Henkilökohtaisista syistä en voi tahtoa Venäjän talouden romahtamista – minulla on siellä ystäviä ja sukulaisia. Ja Suomelle Venäjä ei ole tehnyt mitään pahaa (viime aikoina). Sitä paitsi en ole varma, että pakotteiden painolla kansa vetäisi tukensa nykyiseltä politiikalta. Talouden romahtaminen lisäisi vain kurjuutta ja katkeruutta. Ei ole kovin vaikea arvata, mihin suuntaan vyöryisi satoja tuhansia pakolaisia. Ja kuinkapa kävi vaikka Saksassa 1920-1930 luvulla, kun kansaa oli nöyryytetty?


Toisaalta Venäjällä on olemassa oppositio, joka on omaksunut länsimäiset arvot ja jonka mielestä Euroopan ja USA:n kanssa pitää olla ystäviä eikä vihollisia. Venäjällä on paljon annettavaa lännelle (muutakin kuin raaka-aineita) ja päinvastoin. Opposition kannatus on tällä hetkellä pieni, mutta se nousee vähitelleen. Lännessä olevien ihmisten tulisi auttaa tavallista venäläistä ymmärtämään, vaikka kanssakäymisellä, ettei länsi ole mikään vihollinen (huolimatta siitä mitä valtiopropagandakoneisto puhuu), siellä asuvat ihmiset eivät vihaa venäläisiä (vaikka eri mieltä Venäjän valtion politiikasta) ja minkä elintason voi saavuttaa elämällä länsimaisten arvojen mukaan.
Saturday, February 21st, 2015
3:09 pm
Ryssänä Suomessa
Muutin Suomeen 5 vuotta sitten ja arkielämässäni en ole koskaan törmännyt ryssävihaan. Kai se osittain johtuu siitä, että olen ICT-alalla töissä, ja äly on yksi edellytyksistä tämän alan työpaikan saamiseksi. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kokeilla itseä muilla aloilla ja nähdä yhteiskunta toisesta näkökulmasta.


Sana ”ryssä” kuulin kerran sotaveteraanilta vanhainkodissa. Silloin kuitenkin ei ollut mitään ”viha”-merkitystä, hän ei vaan odottanut nähdä venäläistä poikaa sellaisessa paikassa ja vanhat muistot yhtäkkiä tulivat esille. Kauko ei kertonut kovin paljon sodasta, vaan keskustelimme elämästä. Tai rehellisesti sanoen Kauko puhui ja minä kuuntelin, koska silloin minun suomen kielen taso ei ollut päätä huimaavalla tasolla. Vanhainkodin myötä kielen taito on huomattavasti parantunut – itse asiassa se oli syy, miksi päädyin sinne. Sieltä minulle jäi paljon onnellisia muistia. Toki oli myös surullisia hetkiä, mutta semmoista se elämä on.


Kerran baarissa olimme ranskalaisen työkaverin kanssa ja törmäsimme yhteen tyyppiin. Tyyppi oli minun ikäinen (tai jopa nuorempi) ja sanoi, ettei hän oikeasti tykkää venäläisistä, koska ”sota ja niin edelleen”. En puhunut silloin riittävästi hyvin suomea ja muuten en halunnut keskustella hänen kanssa tästä aiheesta lisää. Nyt on aika maksaa velat takaisin.


Se on tosiasia, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja lopuksi otti osan Suomen alueelta. Talvi- ja Jatkosodassa kuoli kymmeniä tuhansia suomalaisia. Sodan jälkeen Suomi joutui siirtämään 400 000 kansalaista luovutetuilta alueilta ja sen lisäksi maksamaan sotakorvaukset. Näyttää siltä, että suomalaisilla on hyvät perusteet olla tykkäämättä venäläisistä.


Suuressa Isänmaalisessa Sodassa menetti henkensä yli 26 miljoona venäläistä. Suurin osa niistä ei ollut Puna-armeijan sotilaita, vaan siviilejä. Tämä on seuraus Natsi-Saksan politiikasta, jonka mukaan venäläisiä pidettiin ali-ihmisinä ja heidän tappamisessa ei ollut mitään väärä, pikemmin päinvastoin. Natsi-Saksan toimet ovat aiheuttaneet venäläisille paljon kärsimyksiä. Minusta paljon enemmän, kuin Neuvostoliiton toimet ovat aiheuttaneet suomalaisille.


Kuitenkin minulla, kuten muilla 99.9% venäläisillä ei ole yhtään mitään nykyistä Saksaa vastaan. Me kyllä muistamme sodan ja sen seuraukset, mutta sota on loppunut 75 vuotta sitten ja on aika katsoa eteenpäin. Nyky-Saksalla ei ole mitään tekemistä Natsi-Saksan kanssa. Nykyiset saksalaiset eivät ole ja eivät saa olla vastuussa heidän esi-isiensä tekemisistä. Olen käynyt Saksassa monta kerta ja minulla on vain positiivisia vaikutelmia Saksasta ja saksalaisista.


Vastaava olisi kiva odotella kantasuomalaisista. Ei ole järkevää katsoa Venäjää sodan särmiön kautta. Joku voi siihen vastata – no joo, mutta katso mitä Venäjä tekee Ukrainassa! Itse voisin rehellisesti sanoa, etten hyväksy Venäjän valtion toimet siellä. Ja Venäjällä asuu tosi paljon ihmisiä, jotka ovat olleet samaa mieltä. Valitettavasti suuri osa venäläisistä on altistunut valtavalle propagandalle ja he aidosti uskovat siihen, että Ukrainassa on vallassa fasistinen juntta, joka haluaa tappaa kaikki Ukrainassa (ja kai muissa) asuvia venäläisiä. Ja kaikkien takana on Yhdysvallat, jotka haluavat tuhota Venäjää (koska Neuvostoliitto on jo tuhottu).


En usko Yhdysvaltojen haluavan tuhota Venäjää. Nykymaailmassa valta-asema ei saavuteta valloittamalla maita, vaan markkinoita. Haluaisin uskoa siihen, että Yhdysvaltojen ja Euroopan (ja totta kai Suomen) kannalta paras Venäjä on vauras ja vakaa Venäjä, jonka kanssa on helppo ja luotettava tehdä bisnestä. Maa, jossa asuu 146 miljoona ihmistä, jotka haluavat ostaa eurooppalaisia autoja (olkoonkin valmistettu Venäjän sisällä) ja Yhdysvaltalaisia iPhoneja (olkoonkin valmistettu Kiinassa). Esimerkiksi Saksa ja Yhdysvallat ovat taloudellisia kilpailijoita, mutta se ei estää pitämästä hyvät välit.


Minusta Putin on tehnyt paljon hyvää venäläisille. Elintaso on huomattavasti parantunut vuodesta 2000 vuoteen 2012. Minusta hänen olisi pitänyt jättää virkan vuonna 2012 ja mennä johonkin valtioyhtyeen lautakunnalle ja matkustaa maailman ympäri edistämällä Venäjän intressiä. Silloin hänellä oli maailman tasolla paljon arvovaltaa. Nyt Merkelin mukaan Putin oleskelee ”toisessa maailmassa”. Minusta hänen kolmas kausi oli virhe.


Asiasta toiseen. Haluaisin lisätä, että Suomen joukkotiedotusvälineet voisivat uutisoida Venäjästä tasapainoisemmin. Yleensä uutisissa Venäjästä on kielteinen sävy, tai aika harvoin neutraalinen. Putin sitä, Putin tätä, Venäjä sitä, Venäjä tätä. Kohta herätään kasakkaan nauruun. Omien rahallisten intressin perässä Suomen mediat pelotellevat suomalaisia ja muodostavat uhkakuvan Venäjästä. En väitä, että Venäjällä on kaikki hyvin, mutta voisi joskus myös kertoa positiivisia uutisia sieltä.


Lopuksi haluaisin muistuttaa, että presidentit tulevat ja menevät, mutta maat ja kansat pysyvät.
Thursday, June 12th, 2014
9:18 pm
Venäjän hyvyys
Olen huomannut, että Suomen ja länsimaiden mediassa Venäjän ylistäminen pidetään huonona tyylinä. Jokainen Venäjästä myönteisesti puhuva henkilö leimataan ”putinistiksi”, ”kommunistiksi” ja hänen kirjoitustaan pidetään ”Venäjän propagandana”. Joku on jopa keksinyt salaliittoteorian, että Pietarin lähellä sijaitsee toimisto, jossa työntekijät kirjoittavat myönteisiä kommentteja Venäjästä ja saavat siitä palkan ilmeisesti Venäjän valtiosta. Muistaakseni se ensimmäiseksi mainittiin lehdessä nimeltä ”Novaya Gazeta”. Enemmistö venäläisistä pitää sitä lehteä venäläisvastaisena. Siellä työskenteli Anna Politkovskaya, jonka murhan tutkimista lännessä pidetään tosi tärkeänä juttuna. Amnesty International jopa järjesti tilaisuuden hänen muistoksi Oulun pääkirjastossa.


Yksi isommista synneistä on kehu Putinia. Kuten me kaikki tiedämme, Putin on vapauden maailman vihollinen. Hän juo verta ja syö lapsia aamupalaksi. Putin haluaa vallata koko Euroopan ja Krim oli vain ensimmäinen askel. Seuraavaksi tulee vallatuksi Ukraina, Suomi, Baltian maat ja niin pois päin. Vain Itävallasta kotoisin toisen EU:n presidentti (ensimmäinen oli Korsikalainen) on yhtä paha kuin Putin.


Ennen Suomen muuttoa luulin, että propaganda on olemassa vain Venäjällä ja lännessä kirjoitetaan pelkästään tosiasioita. Suomeen muutettuani voin todeta, että ainakin Suomessa se ylipäätään pitää paikkansa. Ongelma on niin, että artikkelin sävy voi hyvin vaikuttaa aistinhavaintoon. Toimittajan ei välttämättä tarvitse kirjoittaa valhetta luodakseen tavoitettavan kuvan lukijan päässä. Esimerkiksi maassa elintaso on noussut monikertaisesti, mutta se johtuu raaka-aineiden hintojen noususta. Venäjän joukkue voitti jääkiekon maailmanmestaruuskilpailun, mutta kiitos kuuluu tuomareille. Ukrainan johto ei missään tapauksessa saanut käyttää voimaa rauhallisia mielenosoittajia vastaan Maidanin aukiolla (koska mielenosoitukset olivat venäläisvastaisia), mutta Itä-Ukrainassa on välttämättä käyttää voimaa terroristien hillitsemiseksi (koska ”terroristit” ovat venäläismielisiä).


Venäjällä ihmisillä on semmoinen ajattelutapa, että valtio pitää olla mahtava. Kuten koko maailmassa tiedetään, suuri ja mahtava. Kun valtio on mahtava, itsenäinen ja tekee myönteisiä maailmanvaikuttavia tekoja, venäläiset saavat onnea. Koko kansa oli onnellinen kun Gagarin kävi avaruudessa. Kukaan ei ajattelut – voi voi, minun kyläkaupassa ei ole niin paljon makkaralajia kuten Amerikassa, parka minä. Kaikki olivat onnellisia siitä, että Neuvostoliittoihminen lensi avaruuteen ja palasi takaisin. Vahva valtio johtuu vahvasta johtajasta. Ei tarvitse etsiä pitkään esimerkkiä historiasta, kenen johdolla Venäjän valtio oli mahtavin. Iivana Julma, Pietari Suuri, Josef Stalin (kirjoitan hänestä joskus). Vladimir Putin on lähestymässä tähän porukkaan. Hänen johdolla Venäjä palauttaa itselleen suurvallan aseman. Elintaso on huomattavasti noussut. Olympialaiset jääkiekkomestaruus on voitettu. Krim on palautettu takaisin (myönnän, tämä on kyseenalainen saavutus). Venäjä nyt ja Venäjä 20 vuotta sitten on kaksi erilaista maata.


Mikä toimii länsimaissa, ei välttämättä toimii muissa maissa. Monissa yhteiskunnissa itsevaltias tai vahva keskushallinto on ainoa tapa hallita yhteiskunnan. Minusta se koskee varsinkin Lähi-Itää. Irakissa oli itsevaltias ja sen tilalle on tullut demokratia. Hinta on yli sata tuhatta kuolleetta ja paljon enemmän pakolaisia. Vastaavasti on käynyt Libyassa ja Egyptissä.


Palataanpa hyvyyteen. Itse olen vakuuttanut siihen, että Suomelle naapuruus Venäjän kanssa on suuri etu ja mahdollisuus. Viime monta kymmentä vuotta Venäjä ei ole tehnyt Suomelle yhtään pahaa. Päinvastoin, Suomi on vaurastunut olleessa kauppavälittäjänä Venäjän ja lännen välillä. Venäjä on Suomen suuri kauppakumppani. Suomalaiset firmat ovat tienanneet paljon rahaa rakennushankkeissa Venäjällä, varsinkin Pietarissa. Venäläiset turistit luovat tuhansia työpaikkoja ja jättävät kymmeniä miljoonia euroa Suomen talouteen. Siihen myös sijoittavat rahaa venäläisiä liikemiehiä. Paljon suomalaisia miehiä ovat löytäneet rakkautensa Venäjältä (maksamatta tai maksutta). Loisiminen ei kuulu Venäjän kulttuuriin. Suuri osa työikäisistä pysyvästi täällä asuvista venäläisistä käy työssä. Lisäksi venäläiset innokkaasti opiskelevat Suomen kieltä.


Venäläiset suhtautuvat Suomeen hyvin myönteisesti. Suomessa venäläiset tykkäävät rauhasta, turvallisuudesta, luonnosta. Venäjällä on tähän mennessä aikomus, että lännessä tavarat ovat aina parempi, joten venäläiset tykkäävät shoppailusta Suomessa. Juuri nyt ruplan kurssi on vähän heikentynyt ja turistien määrä on pikkuisen laskenut, mutta kohta tilanne paranee.


Vanha suomalaisen sananlasku kertoo, että venäläisten pelko on viisauden alku. Minusta venäläisiä ei tarvitse pelätä. Olkamme ystäviä!
11:17 am
Pohdintaa Ukrainasta ja jääkiekosta
Luin äskettäin Iltalehdestä uutisen siitä, että suuri osa suomalaisista suhtautuu entistä kielteisemmin Venäjään. Muutos johtuu Ukrainan tilanteesta ja Venäjän joukkueen jääkiekkovoitosta.


Äinakään työssäni kansainvälisessä IT yrityksessä en ole huomannut asenteen muutosta. Läsen päivittäin kahvitauoilla ja luonalla keskustellaan Venäjästä ja Putinista. Huumori kuuluu aina keskusteluun. Putin on hieno mies, joka ilman paitaa on aina valmis pelastamaan venäläisiä joka maassa. Putin soitti tuomarille ja ehdotti viikon lomaa bordellissa Putinin laskuun tai karkotusta Siperiaan. Tuomarin vastaus tuli selväksi, ottelun tulos oli nähtävissä tulostaululla. Ajan kuluessa tulee puhuttua muita vitsejä. Ja niin pois päin.


Mutta palataanpa asiaan. Onhan se ymmärrettävää, että osa suomalaisista pelkää, että jos Putin valtasi Krimin, samalla tavalla hän voisi julistaa, että venäläisiä vainotaan Suomessa, venäläislapsia huostaanotetaan äideiltä, venäläisasiakkaat pääsevät kauppoihin vain yksi kerrallaan ja niin edelleen. Dosentti kyllä vahvistaisi. Lisäksi Suomi oli Venäjän imperiumin osa ja pitäisikö palauttaa se takaisin. Sitä päitsi se ei kuluu Natoon ja kukaan ei kuitenkaan tule auttamaan, kuten kävi 75 vuotta sitten. Viimeinen lause on muuten totta.


Minulle on aika selvää, että Ukrainan tilanne ei missään tapauksessa vaikuta siihen, miten Venäjä ja venäläiset suhtautuvat Suomeen. Ei ole kenellekään salaisuus, että Suomi oli Venäjän osa vain muodollisesti. Se on selvä myös venäläisille. Kaikki venäläiset pitävät Suomea ulkomaana ja Euroopan osana. Ei kukaan mieti, pitäisikö palauttaa Pohjois-Savo Venäjälle.


Ukrainan tilanne on toisenlainen. Ukrainassa on olemassa yksilöitä, jotka kehottavat tappamaan venäläisiä siksi, että he ovat venäläisiä. Ne yksilöt olivat mukana joukossa, joka teki aseellisen vallankumouksen jenkkien rahoilla. Miettikää hetki, miten voi syöttää Maidanin aukiolla kuukausia olleita neljääkymmentätuhatta ukkoa? Miten voi viedä pois heidän paskansa? Kuka järjesti sen, kenen laskuun ja mitä kyseessä oleva järjestö tai henkilö haluaa saada vastineeksi.


Mikä oli ensimmäinen julistus, jonka niin sanottu kansan valittu eduskunta antoi? Julistiko se rauhaa? Tutkitiinko, kuka ampui ihmisiä kuoliaaksi ja kenen käskystä? No ei tietenkään. Ensimmäinen laki oli venäjän kielen erikoisaseman poistaminen. Totta kai se oli tärkein kaikista tehtävistä tuolloisessa tilanteessa. Asiasta toiseen, Leninin ensimmäinen julistus Venäjän vallankumouksen jälkeen oli ”Julistus rauhasta”. Toinen oli ”Julistus maasta”.


Sitä paitsi, miten kävisi vaikka Kuuballe, jos se sanoisi – kuulepas nyt Sam-setä, me liitymme Venäjä-liittoon ja kohta tänne tulee Venäjän laivasto, vain muutama kymmenen kilometriä Floridasta. On aika todennäköistä, että seuraavana päivänä jenkit pommittaisivat Kuuban kivikaudelle. Muistaako joku Karibian kriisin?


Venäjästä on tulossa pikkuhiljaa suurvalta ja Venäjä on vihdoin ryhtynyt tekemään, mitä suurvallat tekevät.


Oliko Krimin liittäminen Venäjään hyvä asia? Kyllä, kansanäänestys siellä oli Ukrainan perustuslain vastainen. Mutta mitä sitten? Oliko Kosovon irtautuminen Serbiasta Serbian perustuslain vastainen? Kyllä oli. Kiitos herra Ahtisaarelle, meillä on nyt historiassamme ennakkotapaus, kun keskushallinnon suostumusta ei tarvita. Miksi sellainen temppu on sallittu kosovolaisille, mutta ei sallittu krimiläisille? Miksi länsimaat tunnustavat aseellisen vallankumouksen lailliseksi vallanvaihdoksi, mutta eivät suostu tunnustamaan Krimiläisten tahdoa?


Sitä paitsi Venäjän hallituksen toiminta Krimissä oli erinomaista. Paikalla oli hyvännäköisiä kohteliaita ihmisiä. Kukaan ei kuollut. Verrataan tätä Kiovan niin sanottuun kansanousuun, joka vaati kymmeniä henkiä. Jos venäläiset sotilaat olisivat olleet samannäköisiä kymmenen vuotta sitten, minä olisin käynyt silloin Venäjän armeijan. Parempaa mainosta on vaikea tehdä.


Palataan alkuperäiseen aiheeseen ja puhutaan jääkiekosta. Itse en ole mikään lätkäfani. Minulle on yhdentekevää, kuka voittaa. Minulla on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus. Minun kotini on nyt täällä Suomessa. Mutta minua aidosti suututtaa, kun suomalaisessa joukkovälineissä kirjoitettiin, että leijonien tappio johtui tuomareista. Aiheesta keskusteltiin monta päivää. Hyvät maanmieheni, miksi on niin vaikea tunnustaa, että tällä kertaa venäläiset pelasivat paremmini? Paremmin kuin viime olympialaisissa silloin ja paremmin kuin leijonat nyt? Ja miksi ihmeessä suhtautuminen veli venäläiseen on muuttunut huonommaksi jääkiekko-ottelun tuloksesta? Se on vain peli! Kyllä leijonat voittavat (ehkä) toisella kertaa.


Jos on käynyt niin, että naapurina on iso karhu, kannattaa pitää hyvät suhteet sen kanssa. Yhteisessä historiassamme on ollut tosi surullisia hetkiä. Mutta me olemme olleet naapureita viimeiset tuhat vuotta, ja jos Luoja suo, pysymme naapureina myös tuhat seuraavat vuotta.
Saturday, December 28th, 2013
9:27 pm
Venäläiset ja asuntokaupat
Viime aikoina Suna Kymäläisen laatima aloite asuntokauppojen rajoittamisesta, jonka enemmistö kansanedustajista on allekirjoittanut, herätti paljon keskustelua. Ollessani Suomeen muuttaneena venäläisenä haluaisin esittää oman näkemykseni asiasta.

Aluksi sanon ymmärtäväni mistä aloite johtuu. Venäjä Suomelle on aika tärkeä. Se on sekä isoin mahdollisuus että isoin uhka. Ei Ruotsi eikä Norja. Viime vuosisadalla Neuvosto-Venäjä ja Suomi kävivät sotia kolme kertaa ja tulokseksi Suomi on joutunut luovuttamaan alueita. Tästä olen jo kirjoittanut blogissani. Nykyään vain Pietarin suuralueella asuu enemmän väkeä kuin koko Suomessa. Sillä asuu muun muassa aika paljon niin sanottu uusrikkaita. Se on luonnollista, että ainakin osalla suomalaisista on pelko. Ei aseilla, mutta rahalla vähitellen naapurit miehittävät koko Suomen. Se on luonnollista, että enemmistö suomalaisista suhtautuu kielteisesti muihin kulttuuriin kuuluviin naapureihin. Venäjällä on ihan sama asenne. Ruokolahdella on jopa kolmas kiinteistöstä on venäläisten omistuksesta. Se tosiasia pelottelee paikallisia ihmisiä, ja pelko on kiteytynyt Kymin vaalipiirin edustaman kansanedustajan aloitteeseen.

Sitä huolimatta, että ymmärrän, mistä kyseessä oleva aloite johtuu, en voi kannattaa sitä nykyisessä muodossa. Yritän selittää, miksi näin.

Aloitteessa halutaan estää ostamasta asuntoja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville henkilöille ennen kuin he ovat asuneet Suomessa viisi vuotta. Ei tarvitse olla kovin älykäs ymmärtämään, että kyseessä oleva aloite kohdistuu pääosin venäläisiin. Siinä tapauksessa lausunto ”venäjältä tuleville henkilölle” olisi ollut täsmällisemmin, mutta todennäköisesti poliittisesti epäasianmukaisemmin. Lisäksi ollessani venäläisenä pidän se syrjintänä, että vaikka virolainen saisi ostaa kiinteistöä, mutta venäläinen ei – kyseessä on tietysti muiden kuin Suomea maiden kansalaisia. Sitä paitsi, vaikka yhdysvaltalaiset eivät saisi ostaa kiinteistöä, mutta saksalaiset saisivat. Kuulostaa epäjohdonmukaiselta. Kannatan ajatuksen ”ensin oman kansan etua” ja mielestäni ratkaisuna olisi ollut lausunto vain ”muiden maiden kansalaiset”.

Toinen ristiriitainen kohta on asumisaika. En oikeasi ymmärrä, mistä ”viisi vuotta” johtuu. Miksi ei kuusi eikä neljä? Esimerkiksi suomen kansalaisuuden voi hakea neljän vuoden kuluttua oleskellen A-tyypillä oleskeluluvalla. Esimerkiksi itsellä on hyvä todennäköisyys saada kansalaisuuden ennen kyseessä oleva asumisajan täyttymistä. A-tyypin oleskeluluvan voi saada jos on olemassa pysyvä työsopimus. Sekä minä että moni muut ulkomaalaiset ovat ostaneet asuntoja ennen kuin olemme asuneet viisi vuotta Suomessa. Me maksamme veroja, oppimme kieltä ja pyrimme sopeutumaan yhteiskuntaan. Emme aseta mitään uhkaa Suomelle.

Minusta kyseessä oleva venäläisten ryhmä on niin sanottu uusrikkaat. Yksilöt, jotka ovat saaneet varojansa 1990-luvun alkupuolella ja joskus laittomilla tavalla. Enemmistö venäläisistä ei tykkää niistä. Niitä uusirikkaita myös ostavat asuntoja Venäjällä ansaitsemaan rahaa vuokraamalla. Siinä itse asiassa ei ole mitään pahaa, koska Venäjä on iso ja asuntoja on paljon. Mutta hekin ostavat asuntoja Suomesta yleensä vuokraamiseksi muille. Se voi aiheuttaa ongelmia pienteihin kuteihin, joissa ei ole paljon asuntoja. Ja mielestäni siinä olisi järkevää tehdä jotain.

Ottaen huomion yllä mainitut väitteet aloitteessa voi korvata asumisajan oleskeluluvan olemassaololla. Tällä tavalla yleiset työsiirtolaiset pystyvät ostamaan asuntoja ja yliostajille luodaan esto.

Ja nyt viimeinen peruste, ehkä kaikista vakavin. Suomalaiset eivät saa ostaa kiinteistöä Karjalasta. Sehän valitettavasti pitää paikkaansa. Tässä kuitenkin pitäisi lisätä, että ylipäätään kaikki ulkomaalaiset eivät saa ostaa kiinteistöä Venäjän rajavyöhykkeeltä. Sen leveys lain mukaan voisi olla jopa monta kymmentä kilometriä. Itse vastustan sitä, mielestäni se on väärin – tarkoitan rajavyöhykkeen pituudesta. Varsinkin tuolla alueella itse en näe mitään uhkaa Venäjälle. Minä tunnen sen epäoikeudenmukaisuuden, että venäläiset saavat ostaa asuntoja vaikka Lappeenrannalta, mutta suomalaiset eivät saa ostaa asuntoja Viipurista. Mutta toisen epäoikeudenmukaisuus olisi väärin korvata toisella.

Nykyään Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat mielestäni erinomaisessa kunnossa. Suomen hallitus voisi pyytää Venäjän hallitukselta tutkimaan asian, ja esimerkiksi pienentää rajavyöhykkeen leveyden tai sallia vaikka poikkeuksellisesti suomalaisille ostamaan siellä tontteja.

Minä toivon, että jos kyseessä oleva aloite on tullut voimaan, siihen toteutetaan ainakin yllä mainitut muutokset.
Thursday, November 7th, 2013
1:15 pm
Kahdesta uudesta maksusta
Minun edellinen kirjoitus luovutetuista alueista on herättänyt yllättävän paljon keskusteluja. Oli hauskaa lukea joitakin kommentteja. Kommenttien ansiosta olen saanut suomalaisten (ainakin osan niistä) mielikuvan venäläisistä. Pitäisi sanoa sen olevan erilaisen tuttavilta ja kavereilta saaneesta kuvasta. Se ehkä johtuu siitä, että internetissä on paljon helpompi kertoa mitä vaan tuntemattomalle yksilölle niin kuin suoraan naamalle.

Minun kannattaa ensi saada kansalaisuus, ja sen jälkeen minulla on ehkä enemmän oikeuksia keskustella yllä mainitusta aiheesta. Onneksi asia on jo annettu vireille ja todennäköisesti ensi keväänä Suomi saa uuden kansalainen.

Ennen sitä keskustellaan kahdesta muusta aiheesta, toivottavasti vähemmän loukkaantuvaa.

Minä tykkään koirista. Minulla ei koskaan ole ollut koiria kotona, vain kissoja. Kuitenkin koira on minusta hyvä lempieläin ja käsittääkseni ylipäätään ihmisen ja koiran välillä on vahvempi yhdysside niin kuin ihmisen ja kissan välillä. Ehkä tulevaisuudessa jopa hankinkin koiran. Minua ärsyttää kuitenkin yksi asia koirista – niiden uloste.

Minä tykkään kävelemisestä kaupungissa. Minulla ei ole autoa, ja jos jostakin syystä en pyöräile, pyrin kävelemään joukkoliikenteen käytön sijan. Ja minä vihaan sitä, kun näen koiran paskaa kaduilla tai nurmikolla. Pietarissa, kotikaupungissani, se on suuri ongelma. Enemmistö koiran omistajista ei ota koiran paskaa pois tieltä, ja aika usein kaupunki haisee ja keväällä kadut ja nurmikot peitetään suletulla paskalla. Mieleen tulee lause ”Venäjällä on kaikki muu paskaa paitsi kusi”. Minua hävettää.

Suomessa tilanne näyttää paremmalta. Kaupungeissa on laatikkoja, joista voi ottaa kakkapussin ja joihin voi laittaa täytetyn pussin. Valitettavasti osa koiran omistajista jättää niitä käyttämättä, ja Oulussa keskustassa joskus haisee pahalta. Varsinkin muistan erään paikan Rautatienkadulla, känkyn ja intiiminkaupan välillä. Sama tilanne joskus tapahtuu Linnanmaalle, jossa asuu muuttama paskiaista, jotka eivät halua ottaa koiransa paskaa pois.

Mikäli koiranomistajien joukko ei pysty hallintamaan tilanteen, minulla on hyvä ehdotus. Kannattaa laatia uusi laki, joku ”koiran maksu”. Jokaisen koiran omistajan on maksettava, sanotaan, muuttama kymppiä euroa vuodessa kotikunnalleen. Kunta vuorollaan voisi työllistää ulostesiivoja. Toinen vaihtoehto on työttömien pakottaminen, mutta se on erilaisen kirjoituksen aiheena. Tällä tavalla kaupunki tulee siistiksi.

Nyt puhutaan toisesta maksusta.

Mielestäni monikulttuurisuus on vaarallinen käsitys. On pakko sanoa, etten missään vaiheessa ole rasisti. Se on tieteellisesti väärin ajatus, että pelkästään ihon värin tai silmien muodon perustella voi kohdella ihmisiä. Mielestäni jokaisella synnytyksen aikana on samoja oikeuksia. Mutta sen jälkeen tulee kulttuurin erot.

Mielestäni kulttuurit eivät ole tasa-arvoisia. Itse olen Venäjältä kotoisin ja sekä luonnollisesti että pohdiskelevasti pidän länsimaiden kulttuurin (siihen kuuluu Venäjän kulttuuri, ainakin osittain) parempana kuin kulttuuria, joissa vaikka tehdään naisten ympärileikkauksia, langetetaan kuolemantuomioja homolle tai surmataan ihmisiä pilakuvan julkaisemisen jälkeen.

On käynyt näin, että väestö muuttuu maasta maahan. Osittain siinä on tietysti länsimaiden syy. Ja tuloksena on, että tänne tulee ihmisiä muista maista, joissa ei välttämättä samat arvot kuin tässä maassa. Ja osa ihmistä ei hyvin onnellisia siitä. Kyselyn mukaan enemmistö kunnista ei halua ottaa vastaan pakolaisia, koska pitää valtiosta saamat korvaukset riuttamatomana. Se on täysin ymmärrettävä asento, koska kouluttamattomien ja joskus jopa lukuaitomattomien yksilöiden kotoutuminen pitäisi olla kallista. Siitä huolimatta valtio ottaa pakolaisia vastaan. Ilmeisesti osalla ihmisillä on myönteinen asento niiden kohtaan. Mutta varmasti osan veromaksajan mielestään valtion verotulon voitaisiin käyttää paremmalla tavalla.

Mitä jos tehdään tällä tavalla - tehdään ”pakolaisten maksu”, ja jokainen turvapaikkahakijoista pitävä yksilö voi maksaa vuosittain joku summan rahaa. Valtio voisi ottaa vastaan kerätyn summan riippuvan pakolaisten määrä. Mielestäni se olisi ollut oikeudenmukainen lähestymistapa kaikille. Tai ainakin nykyisen tilanteen oikeudenmukaisempi.
Friday, October 25th, 2013
12:02 am
Aluepalautuksesta
Vuonna 1940 satoja tuhansia suomalaisia joutui pakenemaan omista kodeista. Vuoden kuluttua osa niistä palasi takaisin, mutta vuonna 1940 evakuoitui taas. Suomen valtio joutui asuttamaan yli 400 000 ihmistä ja luovuttamaan Neuvostoliitolle 12% alueestaan. Tällä kertaa lopullisesti, eikö niin?

Suomessa on olemassa pieni osa yhteiskunnasta, joka halua saada takaisin luovutetut alueet. Äärimmäisiä siitä, kuten Isänmaallinen Kansanliike, halua edes Venäjän maksavan sotakorvaukset takaisin. Suomen hallituksen virallinen kanta on niin, että Suomessa ei ole mitään aluevaatimuksia Venäjälle. Jos Venäjä haluaa keskustella aluepalautuksesta, Suomi on valmis keskustelemaan siitä. Tietääkseni Neuvostoliiton romahduksen aikana Suomen ja Venäjän välillä kävi keskusteluja tästä asiasta. Onneksi silloin Koivistolla oli tarpeeksi älyä jäädä rajat muuttumattomaksi. Hän tiesi, että huolimatta siitä vasta muodostunut Venäjän valtio olleen heikkona, tulevaisuudessa tilanne muuttuu. Niin kuin menneisyydessä Tarton rauha ja Talvisota.

Nykyisin mielipidekyselyjen mukaan suuri osa suomalaista ei halua Karjalaa takaisin. Pitäisikö Suomen pyrkiä saaman luovutetut alueet, kuin Karjala, Salla ja Petsamo, takaisin? Mielestäni ei pitäisi.

Osan palautuksen kannattajista mielestään Pariisin rauhansopimus, tai ainakin alueita kohdelevät pykälät, on laitonta. Syynä on se, että jonkun mielestään toinen maailman sota oli Stalinin ja Hitlerin laittoman sopimuksen seurauksena ja kannattaa ottaa käyttöön Tarton rauhasopimus. Mitä se hullu ilmaisu käytännössä tarkoittaa? Minusta vastaus on aika selvä – se tarkoittaa uutta sotaa. Kiitos, mutta ei kiitos. Meidän maamme valitettavasti tietävät jo oikein hyvin, mikä sota on. Lisäksi, miksi välttämättä Tarton sopimus? Miksi ei ole vaikka Stolbovan rauha? Ehkä siksi, koska silloin Suomen valtio ei ollut olemassa.

Monien mielestään se luovutus on epäoikeudenmukainen. Varsinkin noiden alueiden asukkaiden mielestään. Se on tietysti ymmärrettävää. En tiedä, mitä tuntisin, jos joutuisin siihen tilanteeseen. Valitettavasti tässä ei voi tehdä mitään. Oikein paljon sotilaita, ja enemmistö niistä Venäjän puolella, on kuollut sitä varten, että raja on nykyisessä paikassa. Aluepalaus olisi tarkoittanut siitä, että ne ovat kuolleet turhaan. Venäjän hallinto ei hyväksy sitä. Palautetaan tähän kysymykseen vähän myöhemmin.

Nykyään Karjalassa asuu aika paljon väkeä. Muistaakseni osa niistä siirrettiin tuohon sodan jälkeen monista Neuvostoliiton alueista, esimerkiksi Uralista ja Ukrainasta. Palauttaen Karjalan Suomelle, mitä paikallisten asukkaiden pitäisi tehdä? Siellä on syntynyt ja kasvanut jo muuttama sukua. Jopa jos Suomen valtio maksaisi korvauksia, osa väestöstä varmasti ei suostuisi lähteä pois omista kodeista. Jos epäoikeudenmukaisuus on jo tapahtunut kerran, olisiko uuden oikeudenmukaisuus ratkaisuna?

Ei ole suuri salaisuus niin, että elintaso eroa huomattavasti Suomen ja Venäjän välillä. Varsinkin luovutetuissa alueissa. Siinä on monta syytä. Mutta saaden alueita takaisin Suomi joutuisi sijoittamaan älyttömästi paljon rahaa alueiden saneeraukseen. Nykyisessä taloustilanteessa se olisi ollut aika kova isku taloudelle. Nykyään kouluja ja terveyskeskuksia lakkautetaan, verot nostetaan, valtion velka kasvaa. En usko suomen valtiolla olevan liika kymmeniä miljardia euroa. Lisäksi en usko Suomen veromaksajien suostuvan veron korottamiseen aluepalautusta varten.

Haluan puhua vahan kaatuneista Neuvostoliiton sotilaista. Kaikki Suureen Isänmaalliseen Sotaan osallistuneet sotilaat ovat minun mielestäni sankareita. Jos Neuvostoliitto olisi hävinnyt, on aika selvä, että minä en olisi ollut olemassa. Natsi Saksan mielestään me olemme olleen ali-ihmisinä, joita tulisi tuhota. Olen äitien puolestaan juutalainen ja natsit tykkäsivät meistä ennen kaikkea. Siksi kaikki tuota sotaa (Suomen versiossa Jatkosota) käyneet Neuvostoliiton sotilaat ovat minulle arvokkaina ja sankareina.

Mutta talvisota on toinen asia. Ei Suomi ollut hyökännyt Neuvostoliittoon. Päinvastoin. Kyllä, Neuvostoliiton sotilaat eivät ole ajatelleet suomalaisista ali-ihmisinä. He ovat totelleet käskyä. Mutta on käynyt näin, että sodan ensimmäisenä päivänä Neuvostoliito pommitti Suomen kaupungit sotaa julistamatta ja monia ihmisiä menehtyi. Mitä voisin vastata siihen? No ei mitään. Poliitikot eivät ole jaksaneet löytää sopua ja syyttömiä siviilejä ihmisiä ovat kuolleet. Minun mielestään raja olisi ollut siirrettävä pois Pietarista. Jopa Paasikivi sanoi Tarton rauhan sopimuksen jälkeen, että saavutettu raja on liian hyvä Suomelle. Olisiko mahdollista välttää sotaa? En osaa sanoa. Nyt on jo myöhässä ja järjetöntä pohtia.

Karjalan menetys on valitettava sodan seuraus. Meidän kaikkien on sopeuduttava siihen.
Monday, October 7th, 2013
10:50 pm
Putinin syntymäpäivästä
Tänään Venäjän presidentti, Vladimir Putin, täyttää 61 vuotta. Onnea, Vladimir Vladimiroviš! Itse todistan elintason Venäjällä parantuneen huomattavasti Putinin valtaan astumisen jälkeen. Uskon Venäjän tarvitsevan vanhan johtajan menestyksen saamiseksi. Esimerkkejä menneisyydestä – Iivana Julma, Pietari Suuri, Josef Stalin (kyllä tiedän mistä puhun, tiedättekö te?) ja Vladimir Putin. Toisaalta vallassa ollessaan heikko johtaja, kuten Nikolai II tai Gorbatšev, maa romahtaa ja kaaos tulee.

Sanotaan, että länsimaissa on sananvapaus. Esimerkiksi, ihmiset voivat kokoontua kaupungin keskellä ja huutaa vaikka ”Obama ulos!” ilman seurauksia. Venäjälläkin voi kokoontua ja huutaa ”Obama ulos!” ilman seurauksia. No tosissaan voi huutaa myös ”Putin ulos”. Se silloin talloin tapahtuu Moskovassa. Joskus ihmiset kokoontuvan ilman viranomaisten antamaa lupaa, jolloin tulee poliisi ja mielestäni oikeuden- ja lainmukaisesti lopettaa sekasortoa. Ihan samalla tavalla kuin länsimaissa.

Seitsemän vuotta sitten Anna Politkovskaya, venäjän toimittaja, sai surman. Jonkun mielestään Putin on tappanut hänet (ehkä itse?) syntymälahjaksi. Miksi? No siksi, koska meillä on sananvapaus ja se ei ole rikos olla typeryytenä. Kävin tänään kirjastossa jatkamassa lainaukseni. Minä voisin ehkä jatkaa ne netissä ja säästää velkaantuneelle kaupungille vähän rahaa matkustamatta bussilla lastenvaunun kanssa, mutta tykkään matkoista bussilla. Joskus siellä voi tavata mielenkiintoisia ihmisiä. Eränä päivänä olen tavannut bussilla juntin, juteltiin viinasta, naisista ja ryssistä. Minun lemmet aiheet!

Takasin kirjastoon. Aulassa oli iso ”Amnesty International” mainos ja Putinin kuvat. Pöydän ääressä istui kaksi neitiä. He keräsivät allekirjoituksia Putinille Politkovskayan surman rikostutkimuksen etenemiseksi. Minulla oli vähän vapaa aikaa, allekirjoitin paperin ja keskustelin heidän kanssa Putinista, Venäjästä ja muista asioista.

Joka kuolema on traaginen tapahtuma. Varsinkin vainajan omaisille. Myös Politkovskajan kuolema on tragedia. Mutta onko se niin suuri, kansainvälinen huomion tarvittava asia? Minun mielestäni ei ole. Tiesittekö, että vuosittain Venäjällä yli 30 000 ihmistä kuolee liikeonnettomuuksissa? Jos Amnesty Internation, suomen yksikkö, haluaa oikeasti parantaa oloa Venäjällä, auttakaa meitä korjaamaan tien suomen rajalta Pietariin, niin kutsuttu ”skandinavia väylä”. Toinen nimi on kuolemaväylä. Kuukausittain siellä kuolee monta ihmistä, muun muassa suomalaisia. Tietysti se tie on venäjän vastuussa, mutta tämä toiminta voi säästää henkiä. Politkovskajan henki ei enää pysty säästämään.

Viime aikoina ja joskus nykyään puhutaan Neuvostoliiton hyökkäyksestä Afganistania vastaan. Sodan kymmenessä vuodessa kuoli 13 000 neuvostoliiton sotilasta. Loppujen lopuksi Venäläisten verikoirat karkotettiin ja rauhaa on tullut. Afganistanissa on yhdysvaltojen sotilaita. Mutta jostakin syystä vuosittain Venäjällä 100 000 ihmistä kuolee huumeiden yliannostuksesta tai niiden käytön seurauksista. Ei ole yllätys kenellekään, että suuri osa huumeista tulee Venäjällä Afganistanista. Sota näyttää olevan vielä kesken. Ja se on iso ongelma Venäjällä, niin kuin alkoholin käyttö.

Minä toivon Putinin ottavan huomion ensiksi yllä mainitut asiat.

Jos katsotaan peiliin, niin huomataan, että Suomessa vuosittain kuolee 250 ihmistä liikeonnettomuuksissa ja tästä puhutaan paljon. Mutta ei puhuta siitä, että yli 1000 ihmistä tekee itsemurhaan. Minä olen ollun Suomessa vähemmän kuin 4 vuotta, ja olen jo menettänyt sydänystäväni siitä syystä. Pitäisikö aluksi korjata asioita omassa maassa?

En halua päättää surullisella nuotilla. Onnea, Vladimir!
Sunday, August 25th, 2013
11:45 pm
Rikos ja rangaistus
Pari päivää sitten poikani on täytänyt 3 vuotta. Aika on mennyt uskomattoman nopeasti – muistan aika hyvin tuon päivän, kun hän on syntynyt. Silloin en osannut suomea ollenkaan, mutta selvisimme kaikki hommat käyttämällä englantia ja venäjää – osa hoitajista oli Virosta kotoisin. Meillä oli todella myönteinen kokemus suomen terveysalasta.

Takaisin nykypäivään. Tuona päivänä, kun pojalla oli synttärit, vaimolta varastettiin takki koulussa. Se oli lahja anopista. Takki oli jätetty aulassa pariksi tunniksi ja näin se on. Rikosilmoitus tehtiin samana päivänä. Katsotaan, miten se käy. Sen hankintahinta venäjällä on ehkä 50 euroa ja omavastuu kotivakuutuksessa on 150 euroa, eli korvausta ei saada. Koulun henkilökunnan mukaan se on jo kolmannen varastetun takin opiskeluvuoden alusta. Se oli meidän ensimmäinen rikosilmoitus tällä viikolla.

Niin kuin puhutaan Venäjällä – ahdinko ei tule yksinä. Toinen rikosilmoitus tehtiin seuraavana päivänä – vaimon polkupyöränsä varastettiin bussipysäkiltä. Se oli lukittu, mutta vain renkaan ympärillä – eli ei ollut kiinnitetty mihinkään. Uskomatonta paska – kaksi varkautta kahdessa päivässä. Itse en oikeasi välitä rahasta - sitä tienataan. Vain sellainen epämiellyttävä tunne, että omaisuutesi on varastettu. Epäoikeudenmukaisuus on tapahtunut. Tuntuu herjalta. Illalla kävin Kaijonharjussa ja Syynimassa etsimässä pyörän. Ei onnistu.

Seuraavana päivänä, siis eilen, kävimme Biltemassa ostamassa uuden polkupyörän. Se on aika mukava ja hyvin varustettu, mutta se kestää aikaa tottua uuteen pyörään.

Tänään illalla kävimme lähikaupassa (Sale Kaijonjarhu) ostamassa jotain. Kävellessämme takaisin pyhän läpi näimme varastetun pyörän. Se ei edes ollut kiinnitetty – seisoo pihalla oven vieressä. Soitin hätäkeskuksen ja selitin asian. Se sanoi – pysy paikalla, poliisipartio soittaa teille salaisesta numerosta ja antaa ohjeita. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua soitti poliisi, kysyi taas onko rikosilmoitus tehty (on), onko pyörä lukittu (ei ole), onko joku vahinko näkyvissä (en huomannut). Sitten se kertoi saavani ottaa sen haltuun. Ajaessani huomasin takavaihteen (Nexus 3) olleen rikki. Soitin takaisin hätäkeskukseen (no, minulla oli hätä), sitten poliisi soitti takaisin ja kertoi kirjoittavansa vahingosta rikosilmoituksesta vakuutusyhtiölle. Minä kysyin, aikooko poliisi etsiä varkaita vai onko se mahdotonta. Se vastasi sen olevan mahdotonta. Kuulostaa hyvältä. Minusta se voisi ottaa sormenjäljet rungosta ja kuulustella talossa asuvia ihmisiä (osoite on Yliopistokatu 20A). No, ehkä poliisilla on muita tärkeitä tehtäviä. Haluan uskoa, että jos isompi hätä käy, poliisi ei sano ”sen olevan mahdotonta”.

Huomenna pitää soittaa Biltemaan ja kysyä palautusta. Websivun mukaan palautusoikeus on voimassa 30 päivää, jos tuote ei ollut käytössä ja alkuperäinen pakkaus on olemassa. Se on ollut vain vähän käytössä ja alkuperäinen laatikko on heitetty roskaan. Sehän nähdä. Vanha pyörä on viettävä Jussin Pyöräpisteen korjaamaan.

Sen lisäksi minulla on paha olo ja kuume. Luulen pysyväni huomenna kotona. Ehkä ensimmäinen sairausloma parissa vuodessa.
Saturday, April 27th, 2013
12:34 pm
En ole kirjoittanut blogiin pitkään aikaan. Pitäisi kirjoittaa jotain tukeakseni taidon.

Olen selvittänyt, milloin voin hakea pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden. Poliisin mukaan voin tehdä sitä elokuussa, eli kolme kuukautta ennen kuin nykyinen oleskelulupa menee umpeen. Ja voin hakea samana aikana molemmat paperit – oleskeluluvan ja kansalaisuuden. Se on mukava. Joku voi ajatella minun olevan hullun miehen (no kyllä olen vähän semmoinen), mutta tällä hetkellä kansalaisuus minulle on elämäni tavoite. No, ainakin elämässäni on joku tavoite olemassa. On huonompi niin, kun se puuttuu.

Kansalaisuuden saamiseksi pitää asua suomessa viisi vuotta. Neljä vuotta voi olla riitaa, jos hakijalla on niin sanottu vahvat siteet Suomessa. No, minulla on asunto, perhe, työpaikka ja tyydyttävä kielitaito. Lisäksi pystyn laulamaan suomeksi sodan aikana biisejä (ainakin kun olen humalassa). Mielestäni se on riitaa.

Minä haluaisin mennä armeijaan suomessa. Kaikki työkaverit ovat käyneet armeijassa tai siviilipalvelussa ja itse tunnen oudolta olevani armeijassa käymättä. Mielestäni se on mielenkiintoinen kokemus elämässä ja hyvä mahdollisuus harrastaa suomen kieltä. Joskus luulen olevani kyllästynyt istumisesta koko ajan tietokoneen vieressä painamalla nappeja. Pohdin, pitäisikö tehdä joku niin sanottu miesten töitä, vaikka minulla ei ole mitään kykyjä. Soitin äskettäin puolustusvoimalle ja kysyin, pääsenkö minä armeijaan jos täytän ensi vuonna 30 vuotta ja saan kansalaisuuden ehkä ensi vuonna talvella tai keväällä. Se sanoi, että päästääkseni armeijaan on saattava kansalaisuus ennen ensi vuonna tammikuuta. Näyttää ihan epätodennäköiseltä, koska käsitteleminen kestää ainakin neljä kuukautta ja se alkaa marraskuussa (koska minä tulin suomeen marraskuussa). Tai pitää kuvitella joku pätevä syy, miksi käsitteleminen on nopeutettava. Valitettavasti halu suorittaa asevelvollisuuden ei ole pätevää syy. Onko kenelläkin hyviä ajatuksia?

Kaksi kuukautta sitten olen alkanut käydä kuntosalissa. Ennen sitä, kävin salissa viimeksi ehkä 5 vuotta sitten Pietarissa. Käyn kaksi tai joskus kolme kertaa viikossa. Ensimmäisenä päivänä teen harjoituksia rinnalle ja kädelle, toisena päivänä olkapäälle ja selälle, kolmantena päivänä jaloille. Tavoite on lihaksen lisääminen. Tykkään kuntosalista. Siellä on rentouttava tunnelma ja pääni lepää. Lisäksi viime kerta keskustelin salissa AVR prosessoreista ja ICT alasta toisen asiakkaan kanssa.

Olen huomannut, että Suomessa minä tykkään puhumisesta tuntemattomien ihmisten kanssa. Venäjällä minulla oli joku pelko, mutta Suomessa ei ole. Kerran keskustelin rautatieasemalla erään miehen kanssa. Hän on virosta kotoisin ja yli 50 vuotta soitti viulua. Viisi vuotta sitten hänen olkapää kului ja hän ei pystynyt enää soittamaan. Sen takia hän alkoi juoda paljon alkoholia ja vaimonsa lahti lasten kanssa. Nyt hän asuu palvelutalossa, bongata junia rautatieasemalla ja juo kalja koko ajan. Toisen kerran puhuin miehen, jolla oli aivotärähdys ja sen jälkeen hän on ollut liikkumatta. Vaimonsa lähti pois, hän asuu yksin ja kulkee sähköpyörätuolilla. Hän puhui hitaasti ja joskus epäselvä, mutta luulin ymmärtäneeni kaikki, mistä hän puhui. Hän muun muassa sanoi, että hänellä on Yhdysvalloissa asuva poika, joka on ATK paaliko, mutta he eivät ole yhteydessä. Ikävät tarinat.

Pitäisi minun lähteä ulos poikani kanssa. Hän katsoo koko aamu piirrosfilmejä Netflixilla kirjoittaessani tämän kirjoituksen.
Thursday, March 21st, 2013
4:32 pm
Kolmesataa sanaa Pietarista
Kolmesataa sanaa Pietarista

No niin, aloitetaan kirjoitelma.
Helppo tapa kirjoittaa kotikaupungistani olisi ottamalla tietoa Interinteistä, esim. Wikipediasta. Mutta se ei
näyttä mielenkiintoiselta. Sen sijaan kirjoitan vähän omasta kokemuksestani ja päästä otetusta historiallisesta
tiedosta.

Monien mielestään kaupungin nimi (Saint-Petersburg) johtuu sen perustajan nimestä, Venäjän keisari Pietari 1.
Se on kuitenkin väärin. Nimi johtuu Pyhän Pietarin nimeltä, joka oli Jeesukseen kaverina. Asiasta toiseen,
muistaakseni ”Pietari” on ”kivi” hebrean kielellä.

Pietari perustettiin vuonna 1703 toukokuussa. Ennen vanhaan se alue oli Ruotsin osa, mutta 1700-luvulla
Venäjä on ottanut sen valtaan. Alue oli suurimmaksi osaksi suota. Siellä sijaitsi ainakin kaksi Ruotsalaista linnaa,
kuten Nyen ja Nöteborg. Nöteborg on ollut tähän asti olemassa, nykyään se on museo.

Nyeniä ei enää ole olemassa. Se löydettiin kun kaivettiin siinä alueella pilvenpiirtäjän rakentamista varten.
Pilvenpiirtäjän tarkoitus oli olla Gazpromin pääkonttorina. Mutta projekti on peruutettu, koska monien mielestään
se pilvenpiirtäjä (korkeus olisi yli 400m) pilaisi kaupungin keskustan näkymän. Minä en suostu siihen, minusta
kaupungin on kehityttävä. Lisäksi tuo kaupungin osa näyttää masentavalta. Onneksi näyttää siltä, että koko
hanketta ei ole peruutettu, ja rakentaminen on tulossa kaupungin toiseen osaan.

Pitäisi sanoa kaupungin muuttuneen paljon. Itse lähdin sieltä yli kolme vuotta sitten, ja nykyään se näyttää
erilaiselta. On enemmän autoja, ihmisiä ja rakennuksia. Venäjän talous on parantunut viime aikoina, joten
merkittävä osa ihmisistä pystyy ostamaan oman asunnon saamalla rahaa pankilta. Vuosikorko on kuitenkin
korkea, ehkä 12 %. Suomessa se on ehkä 2. Palkat Pietarissa ovat niin erilaisia. Pankkivirkailija ansaitse noin 700
euroa, ohjelmistosuunnittelija ehkä 1000–2000 euroa. Asuntohinna on ihan sama kuin Oulussa. Ruoan hinta
riippuu kaupoista ja ruoasta, ehkä keskimäärin vähän pienempi.

Joukkoliikenteen laatu riippuu. Jos asuu metroaseman lähellä ja työpaikkakin on metroaseman lähellä, se on
ihan OK. Itse tykkäsin metrosta Pietarissa. Mutta jos ei haluaa käyttää metroa tai asema on liian kaukana,
joutuu käyttämään minibusseja tai omaa autoa (jos se on olemassa). Kaupungissa on jo liian paljon autoja ja liian
vähän parkkipaikkoja. Suurimmassa osassa kaupungissa on ruuhkia. Itse kun kävin töissä metrolla, matka kesti
50 min, mutta kun ostin auton, se kesti 1h 20min. Lisäksi metrossa pääsee lukemaan kirjaa, autossa se on
vaarallista.

Pietarissa sijaitsee Mannerheimin patsas. Hän opiskeli ja oli töissä siellä. Patsaan sijaitseminen on minusta
ristiriitainen asia, koska Mannerheim osallistui Leningradin piiritykseen. Silloin yli 600 000 kuoli Leningradissa
nälän vuoksi ja yli 400 000 evakuoinnissa sairauden vuoksi.

No, lopetetaan positiiviseen toteamukseen. Nykyään Suomalaiset pääsevät matkustamaan Pietariin laivalla
viikkolopuksi ilman viisumia. Tervetuloa kaikille!
Monday, February 4th, 2013
11:32 pm
Havaintojani Suomen terveyspalveluista
Kirjoitan vähän havainnoistani terveyspalveluista Suomessa. En ole käyttänyt niitä kovin usein, mutta olen saanut kuitenkin vähän kokemusta.

Muistaakseni uutisten mukaan Suomessa enemmistö töissä olevista ihmisistä käyttää yksityisissä terveyspalveluissa. Ehkä toisella osalla niistä on paljon rahaa, ja toisella osalla on työterveysvakuutus. Se mielestäni kuulostaa totuudenmukaiselta. Lapsen kanssa terveyskeskuksessa käydessäni huomasin suurimman osan asiakkaista olevan lapsia tai eläkeläisiä.

Minulla on työterveysvakuutus. Työantajallani on sopimus Terveystalon kanssa. Se on mukava juttu. Voi varata aikaa lääkärille internetissä, joskus jopa samana päivänä. Ilman vakuutusta joutuu maksamaan yli 100 euroa käynnistä. Näyttää kalliilta, eikö niin?

Vielä muutama esimerkkiä käyttämistä yksityisissä terveyspalveluissa.

Asuessani Espoossa vaihtaakseni ajokortin menin hakemaan lääkärin todistuksen kunnan terveyskeskukseen. Siellä sanottiin minun olevan odotettava kaksi tai kolme kuukautta saadakseni sen todistuksen. Soitin yksityiselle terveyspalvelulle (Diacor) ja pääsin hoitajalle samana päivänä. Ehkä kannattaa maksaa 40 euroa ja saada todistuksen ilman odottelusta.

Viime talvella lapsellani oli taas korvatulehdus. Silloin en pystynyt selittämään terveyskeskuksessa vastaanotolla oleville hoitajalle lapsen tarvitsevan lääkärin. Hänen mielestään poikani oli ihan terve. No, ehkä minun tulisi opiskella Suomea ahkerammin. Sitten kun oireet meni huonommaksi, menimme Terveystaloon ja sen jälkeen poikani parantui ihan nopeasti. Päätelmä on niin, että kielen taito säästää rahaa.

Nyt vähän kuntien terveyspalveluista. Ehkä suurin kokemus niistä oli kaksi puoli vuotta sitten tapahtuneen lapsen syntyminen. Paitsi sitä ja myös sen jälkeen oli tietysti neuvolassa käyminen. On sanottava, että syntyminen sujui erinomaisesti hyvin. Huolimatta siitä, että silloin en puhunut suomea ollenkaan (koska minulla oli lorvi katari), onnistuin asioida englanniksi. Totta kai, tunnin pahalta sen takia, että meidän vuoksi henkilökunnalle oli käytettävä vierasta kieltä. Lapsen syntyminen jälkeen olen ruvennut opiskelemaan Suomea.

Itse en ole käynyt terveyskeskuksissa paitsi hammashoitoa, mutta kuulin laadun olevan saman kuin yksityisessä palveluissa. Yksi negatiivinen asia on niin, että joutuu odottamaan pitkään lääkärinaikaa.

Kirjoitelmaan ei tule päätelmää. Kirjoitan vain – omena päivässä pitää lääkärin loitolla, mutta sitruunasta sait apua moneen vaivaan.
Wednesday, January 9th, 2013
11:41 pm
Matka Pietariin

Viime viikonloppuna tulin takaisin Suomeen Venäjältä. Menin Pietariin kahdeksaksi yöksi ja vietin siellä vuodenvaihdetta. Päätin matkustaa junalla, koska nykyään voi osta junalippuja VRin verkkokaupasta Oulun ja Pietariin välillä. Minusta se on ihan hyödyllistä. Junanvaihto on Tikkurilassa. Molemmissa junissa oli Internet-yhteys, mutta se toimii huonosti. Ehkä minulla oli huono tuuri

Junalla Oulusta Tikkurillaan ensin luin suomeksi kirjoitetun kirjan nimeltä ”Talvisota Venäläisin silmiin”. Kirja oli tosi mielenkiintoista. Huolimatta sitä, että en ymmärtänyt kaikkia sanoja, ymmärsin pääkohtia. Sitten kun kyllästyin lukemiseen, menin baarivaunuun. Otin kaljaa ja rupesin juttelemaan muiden asiakkaiden kanssa. Minä kysyin ”eihän haittaa” ja tulin erään miehen luokseen. Hän kysyi englanniksi ”Mistä sinä olet kotoisin”, minä vastasin suomeksi ja sen jälkeen me keskustelimme vain suomeksi. Viiden minuuttien päästä meitä oli jo kolme. Keskustelimme Suomesta, Venäjästä, elämästä, töistä, armeijasta. Joimme toista kaljaa. Kohta ensimmäinen kaverimme lähti. Toinen kaveri sanoi, että minun kannattaa saada lisää voimaa jos haluan mennä armeijaan. Minä suostuin. Sitten hän sanoi ”juodaan lisää”. Minä yritin vastustaa, koska minulla oli oltava selvin päin rajan ylittämisen aikana. Hän vastasi ”perkele minä maksan” ja osti meille jallua. En pystynyt kumoamaan.

Itse olen syntynyt ja kasvanut Pietarissa (ja Leningradissa). Asuin siellä melkein 25 vuotta ennen kuin muutin Suomeen. On sanottava, että viime aikoina kaupunki on muuttunut paljon. Kaupungilla on huomattavasti enemmän rahaa. On tosi paljon uusia isoja taloja ja rakennustyömaita. Usein rakennustyömailla tehdään työtä koko ajan, myös yönä. Monia lapsuudennäkymiä on nykyään vaikea tunnistaa. Metrossa on paljon mainoksia asunnon ostamisesta. Lisaksi kaupungissa on paljon autoja, mielestäni enemmän kuin tarvitse. Autopaikkojen määrää ei ole riittävää ja autoilijat joutuvat pysäköimään autonsa kävelyteillä.

Mitä tein Pietarissa? No ei mitään hyödyllistä. Vaelsin erään ystävän kanssa kaupungin osalla, jolla olemme syntyneet ja kasvaneet. Vietin äidin syntymäpäivä ja join kovasti ehkä ensimmäinen kerta elämässäni sedän kanssa. Noin joka päivää join vodkaa tai konjakkia. Joka aamulla oli krapula, tunsin itseni huonoksi. No, se oli huono homma. Ei kannata olla alkoholisti. Eräs ystäväni aikoo erota. Se oli todella odottamatonta asia minulle. Keskustelimme tästä surullista jutusta kaljan kanssa. Sellaisen tapahtuman jälkeen alkaa arvostaa oma perhe paljon enemmän. Asiasta toiseen, olen naimisissa 5 vuotta ja 2 päivää. Aika on mennyt helvetin nopeasti.

Tärkein Pietarissa tapahtunut asia oli opintomatka Mannerheim-linjalle. Olen kiinnostunut historiasta ja Suomi-Venäjää suhteesta. Siksi kun löysin, että Bair Irincheev (karhu1977), sotilaallinen historioitsija ja kirjailija, järjesti opintomatkan Mannerheim-linjalle ja Viipurille, soitin hänelle heti ja varasin 3 paikkaa – itselle, ystävälleni ja vaimon siskon 11-vuotiaalle pojalle. Koko opintomatka kesti melkein 14 tuntia. Ensi menimme Pietarista Perkjärven asemakylään (nykyään venäjäksi Kirillovskoe). Koko matkan aikana Bair kertoi Karjalan kannaksen historiasta, viime tuhat vuotta. Itse olen oppinut paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita. Esimerkiksi, Suomi ja Neuvostoliitto suostuivat vaihtaa alueita ja muuttaa rajan Pietarista pois, mutta talvisotaan johtava pääsyy oli kiista Hangon sotilasyksikön perustamisesta. No, mitä on tapahtunut, on tapahtunut. Perkjärven asemakylän lähellä sodan aikana sijaitsi Summankylä, nykyään se on tuhottu. Kylässä oli kovia taisteluja. Vaelsimme siellä monta tuntia, kävimme monissa bunkkereissa, koko ajan Bair kertoi taisteluista ja sotilaiden tarinoista molemmilla puolilla. Meidän kanssa oleva poika löysi hylsyn, jossa oli teksti ”VPT 33”. Se tarkoittaa sitä, että se on valmistettu vuonna 1933 Valtion Patruunatehtaalla

Mannerheim-linjan jälkeen menimme Viipuriin, jolla kävelimme pari tuntia. Bair kertoi paljon Suomen sisällissodasta. Olen oppinut paljon asioita, esimerkiksi miksi valkosuomalaiset oli kutsuttu ”lahtari”, kuka oli Toivo Kuula ja millä tavalla hän on kuollut. Nain ”silitys” talon, eli viimeinen suomen aikana rakennetun talon. Palasimme takaisin Pietariin vasta kello 10 illalla. Suosittelen Bairin opintomatkat kovasti kaikille. Hän puhuu monta kieltä. Tästä (http://isl.livejournal.com/480607.html) voi löytää vähän matkan kuvia.

Pojallani on vesirokko, huomenna aamulla olen kotona hänen kanssa ja silti minulla on iltavuoro töissä. On tehtävä töitä otsa hiessä.

Sunday, November 18th, 2012
3:41 pm
Suuri ja mahtava
Kerran entinen Venäjän presidentti ja nykyinen pääministeri Medvedev sanoi, että Venäjä on nuori 20-vuotias maa. Se on niin väärin. Venäjän historia on alkanut vuonna 862, kun Rurik on astui valtaan Novgorodissa. Rurikin hallitsijasuku johti Venäjän yli 700 vuotta. Sen jälkeen Romanovin hallitsijasuku astui valtaan. Se oli vallassa melkein 300 vuotta. Vuonna 1917 tapahtui kaksi vallankumousta, minkä jälkeen alkoi ainakin viiden vuoden kestävä sisällissota. Sodassa on kuollut yli 5 miljoona ihmistä. Vuonna 1922 uusi valtio nimeltä Neuvostoliitto oli perustettu. Se romahti vuonna 1991, ja mielestäni niitä 70 vuotta oli parasta aika Venäjän historiassa.

Neuvostoliitto oli suuri kokeilu. Se perustui Vladimir Leninin teoksiin. Ne johtuivat suurimmaksi osaksi Karl Marxin ja Friedrich Engelsin teoksista, jotka on julkaistu 1800-luvun puolivälissä Saksassa. Tavoite oli hyvinvointivaltion rakentaminen, jossa jokainen on tasa-arvoinen huolimatta siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan hän kuuluu.

Neuvostoliiton valta-alueella asuttiin satoja kansaryhmiä. Kansanryhmien konfliktien ehkäisemistä varten yritettiin luoda uusi kansa nimeltä neuvostoihminen. Samanlainen tavoite oli Yhdysvalloissa, jossa Englantilaisista, Irlantilaisista, Italialaisista ja muista monista kansista tehtiin Amerikkalaisiin. Molemmissa maissa se onnistui.

Liikunta oli muodissa. Maassa oli paljon liikuntakerhoja, joissa ihmiset pelasivat jalkapalloa, jääkiekkoa, koripalloa. Harrastettiin patikoimista ja laskuvarjohyppyä. Neuvostoliitossa on laukaistu maailmaan ensimmäinen maata kiertävä keinotekoinen satelliitti. Ensimmäinen avaruuslentäjä Juri Gagarin Koko tunnetaan maailmassa. Neuvostoliiton aikana nuoret miehet eivät pelänneet asepalvelua. Isänmaan puolustaminen oli kunniallista. Ihmiset olivat ylpeitä maastaan.

Erilaisten syiden takia Neuvostoliitto lakkasi olemasta vuoden 1991 lopussa. Silloin minä olin yksinhuoltajaäidin kansa asuva 7-vuotias poika. Muistan hyvin sen ajan. Se oli todellinen pula-aika. Enemmistöstä kaupoista puuttui ruokaa ja muita tavaroita. Säännöstelykupongeilla voi saada tarpeellisia tavaroita erikoisista kaupoista ja kioskeista. Kävimme syömässä ruokalassa äidin kanssa 5 kilometrin päässä. Naapurimme poimivat nokkosta pihaltaan tehdäkseen siitä keittoa. Neuvostoihmistä ei ollut olemassa ja monta sotaa alkoi kansanryhmien välillä. Elämänlaatu kaatui syvästi. Vuosisadan geopoliittinen katastrofi on tapahtunut.

Elämä on tullut paremmaksi vuodesta 2000. Talous on kasvanut ja palkat ovat nousseet. Paljon uusia asuntoja ja tehtaita on rakennettu. Auton ostaminen on tullut mahdolliseksi melkein kaikille. Nykyään ohjelmistosuunnittelija voi ansaita yli 2500 euroa Moskovassa ja hieman vähemmän Pietarissa. On hauskaa kuulla köyhyydestä puhuvia sukulaisiani. Heillä on pieni omakotitalo Pietarin lähellä, vuokra-asunto Pietarissa ja oma auto. Eivätkö he ole muistaneet elämänsä 20 vuotta sitten?

Mutta rahaa ei mielestäni ole tärkeintä asiaa. Elämässä on paljon juttuja joita ei voi osta rahalla. Siksi viihdyn loistavasti Suomessa.
Sunday, October 21st, 2012
1:51 pm
Äidinkieli ja identiteetti

Kurssille minun on kirjoitettava äidinkielen ja identiteetin säilyttämisen tärkeydestä. Rehellisesti sanoen en ole samaa mieltä siitä, ja siksi kirjoittaminen on vaikeaa. Mutta on kehitettävä kirjoittamisen taito ja joudun kirjoittamaan jotain.

Ensiksi pohditaan, onko mahdollista unohtaa äidinkieltä ulkomailla ollessa. Ei mielestäni jos ei halua. Erityisesti jos puoliso puhuu samaa kieltä tai tekemisissä on äidinkieltä puhuvia ihmisiä. Jokaisella ulkomailla asuvalla ihmisellä on varmasti kotimaassa tuttavia. Juttelemalla niiden kanssa voi ylläpitää kielitaitoa. Sen takia äidinkielen säilyttäminen ei ole ollenkaan vaikeaa.

Se on epätodennäköistä, mutta kuvitellaan ulkomailla asuva ihminen, jonka tekemisissä ei ole äidinkieltä puhuva ihmisiä ollenkaan. Onko äidinkieli hyödyllinen tässä tilanteessa? Se riippuu maasta ja kielestä. Suomessa on kannattaa osata englantia, ehkä ruotsia jos asuu Länsi – Suomessa. Olen venäläinen, mutta huolimatta siitä sanoisin puolueettomasti, että venäjä on käytännöllistä. Saksakin olisi hyödyllistä, ja ehkä kiina. Muiden kielen osaaminen, varsinkin Euroopan ulkopuolella ei ole niin tärkeää.

Lisaksi puhutaan identiteetistä. Pitääkö maahanmuuttajan säilyttää oma identiteettinsä? Se riippuu identiteetistä. Olen tottunut siihen, että kylään tulevat vieraat käyttäytyvät talon omistajan sääntöjen mukaan. Mielestäni me ulkomaalaiset ovat vieraita tässä maassa. Me voidaan ilmaista identiteettiamme jos se ei ylitä paikallisten tapojen rajoja. Enemmistö meistä asuu tässä maassa koska pidetään paikallisesta kulttuurista ja tavoista. Niiden säilyttäminen on meidän etujemme mukaista.

Thursday, September 27th, 2012
11:26 pm
Oma kieli
Tänään aloitettiin uusi kieli kurssi, joka on kaksi kertaa viikossa. Sen lähtötaso on B1. Aikaisemmin pelkäsin, että tasoni ei ole riittää. Eilen sain tuloksen YKI:sta, josta luin että minulla on ainakin taso 3 tai B1. Se antoi minulle vähän rohkeutta.

Kurssilla oli melkein 20 ihmistä. Se on yllättävä paljon, koska aiemmin yleensä siinä oli 5 tai enintään 10 opiskelijaa. Katsotaan, kuinka monta opiskelijaa lopuksi jäljelle. Ainakin 3 opiskelijaa oli venäläisiä. Kurssin jälkeen keskustelin niiden kanssa koulun pihalla.

Sitten erään mies tuli meidän luoksemme ja kysyi meiltä hitaasti venäjäksi: ”oletteko venäläisiä?”. Rupesimme juttelemaan hänen kanssa venäjäksi. Hän on suomalainen, joka opiskelee venäjää puolitoista vuotta. Mielestäni hän puhui hienosti venäjää.

Tämä oli ensimmäinen kertaa, kun keskustelin suomalaisen kanssa venäjäksi. Pitää sanoa, että se oli tosi mielikiitoinen kokemus. Minä halusin puhua hänelle suomea, mutta hän halusi puhua minulle venäjää. Kun puhu jonkun kanssa omalla kielellä, se on todella ihan juttu niin kuin puhu toisella kielellä. Minun ei ole lainkaan vaikeaa puhua englantia, mutta pitää myöntää, että keskustelutoveri on lähempänä jos hän puhuu sinulle omalla kielelläsi.
Monday, September 24th, 2012
8:01 am
Ääntäminen
Mielestäni venäläisille ei ole vaikeita foneemia suomen kielessä. Melkein kaikki suomen kielessä olevat foneemit
ovat olemassa venäjässä. Sen takia venäläisille on helppoa ääntää y:tä, ö:tä ja ä:tä, vaikka venäjässä osa niistä
tarvitaan merkkien yhdistelmää. Huomasin kuitenkin, että monta ulkomaalaista (ja yllättävä osa venäläisistä)
käyttää u:n sijasta y:tä. Monissa kielessä ei ehkä ole labiaalisia vokaaleja ja ihmiset eivät ole tottuneet ääntämään
niitä. Se johtaa usein pahoihin virheihin, koska sanan merkitys muutetaan. Tietääkseni venäjässä ei ole pitkiä
konsonantteja, ja itse joskus käytän lyhyitä t:tä a k:iä sijasta pitkiä, sekin on väärin.
Wednesday, September 19th, 2012
12:54 am
Kielen pohdinta 2
Enemmistö suomalaisista osaa englantia, varsinkin nuoriso. Miksi näin? Ehkä siksi, koska Suomessa telkkareissa ja elokuvateattereissa elokuvia näytetään alkuperäisellä kielellä. Tai siksi, koska suomalaisilla liikkeillä on paljon yhteyttä ulkomaalille, sillä vienti on tärkeä Suomelle. En tiedä, mikä on suurin syy.

Melkein kaikki ulkomaalaiset, jotka tulevat Suomeen työskennelläkseen, osaavat englantia. Monia heistä ei kiinnosta suomen opiskelu, koska Suomessa on mahdollista asioida englanniksi. Lisäksi uuden kielen oppiminen on aina vaikea. ICT-alalla voi löytää työpaikan, jos osaa pelkästään englantia, mutta nykyään sekin on vaikeampaa. Minulla on pari työkaveria, jotka eivät osaa yhtään suomea, vaikka ovatkin asuneet Suomessa ainakin kuusi vuotta. Minusta se on väärin, mutta en aio kirjoittaa tästä enempää. Jaan kokemuksia, miten itse olen oppinut suomea.

Olen käynyt kurssilla ja se auttaa oppimaan. Mielestäni pelkästään kursseilla käyminen ei riitä. Pääasia on kielen päivittäinen käyttäminen. Osa ulkomaalaisista pelkää puhua suomea, koska he eivät omasta mielestään puhu riittävän hyvin. Entä sitten? Lakkaa pelkäämästä! Minusta monissa tilanteissa huonolla suomella puhuminen on parempaa kuin puhua englantia. Ainoa tapa oppia puhumaan kieltä on päivittäin puhuminen. Älkää pelätkö virheitä! Itse yritän puhua suomea mahdollisimman paljon, vaikka teenkin paljon vihreitä. Huomasin kuitenkin, että nykyään puhun paljon parempaa suomea kuin vuosi sitten. Kysykää kaupassa ”mistä voin löytää punajuuria”. Soittakaa terveyskeskukseen ja varatkaa aika lääkärille. Kysykää ihmisiltä kaduilla ”miten pääsee kirjastoon”. Jutelkaa muiden vanhempien kanssa leikkipuistolla säästä. Kertokaa lapsenlapsille lauluin... voi voi tämä on erilainen asia josta kirjoitan jonakin päivänä. Puhukaa vaan suomea aina kun mahdollista!

Selkokieli on hyvä asia suomea opiskeleville. Tietääkseni alunperin se perustettiin auttamaan ihmisiä, joilla on vaikeuksia ymmärtää tavallista yleiskielistä tekstiä. Kun Suomeen alkoi tulemaan enemmän maahanmuuttajia, todettiin että selkokieli on hyödyllinen myös heille. YLE lähettää selkouutisia kaksi kertaa päivässä. Voi lukea ja kuunnella niitä internetissä. Tykkään siitä kovasti, mutta viime aikoina minusta alkoi tuntua, ettei siinä ole tarpeeksi haastetta. Rupesin kuuntelemaan YLE Puhetta ja lukemaan tavallisia uutisia. Lämpimästi suosittelen kaikille kuuntelemaan ja lukemaan selkouutisia.

Töissä tilanne on vaikeampi. Joskus tärkeistä asioista pitää keskustella englanniksi, koska tähän mennessä en osaa suomea riittävän hyvin. Siitä huolimatta kirjoitan usein sähköposteja ja keskustelen asioista kavereiden kanssa suomeksi.

Nyt kello on jo paljon, pitää mennä nukkumaan.
Thursday, September 13th, 2012
11:24 pm
Kielten pohdinta
Äidinkieleni on venäjä. Nykyään puhun sitä kotonani vaimoni ja lapseni kanssa. Venäjää tulee puhuttua myös sukulaisten kanssa puhelimessa. Joskus puhun venäjää naapurini kanssa, joka on kanssa venäläinen.

Kun asuin Venäjällä, tietysti puhuin venäjää paljon enemmän. Koulun aikana olin nörtti. Tykkäsin kovasti opiskelemisesta ja lukemisesta. Äidinkielen tunnilla kirjoitin melko virhettömästi, mutta esseaiheiden keksiminen oli joskus vaikea. Ystävälläni oli päinvastainen tilanne, ja usein autoimme toinen toisiamme - hän antoi minulle aiheita kirjoituksille ja minä korjasin hänen virheitään.

Suomeen muutin marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2009. Ensimmäisen vuoden aikana en opiskellut suomen kieltä ollenkaan, koska minulla oli lorvikatarri. Tosissaan rupesin opiskelemaan suomea noin kaksi vuotta sitten. Ensin kävin vain kurssilla kaksi kertaa viikossa. Sitten kun kurssia oli vain kerran viikossa, ryhdyin opiskelemaan itse! Aloitin lukemaan ja kuuntelemaan suomen kielisiä uutisia. Lisääksi olen ruvennut käyttäämään suomen kieltä mahdollisimman paljon myös arjessa. Aluksi se oli vaikeaa, sillä sanavarastoni oli suhteellisen pieni. En ymmärtänyt mistä ihmiset puhuivat, enkä osannut ilmaista ajatuksiani selkeästi. Aika kuluu nopeasti, kahdessa vuodessa olen oppinut paljoin suomen kultuurista sekä kielestä. Nyt itseluottomukseni koheni ja minun on paljon helpompi seurustella suomalaisten kanssa, josta minä myös nautin!

Maassa maan tavalla. Mielestäni jokaisen, joka asuu Suomessa tulisi osaata suomea vähintään yhtä hyvin, mitä itse olen oppinut kahdessa vuodessa. Maan kielen osaaminen on kunnioitus maata kohtaan, jossa asuu. Lisääksi asioiminen sekä työpaikan löytäminen on astetta helpompaa.
[ << Previous 20 ]
About LiveJournal.com